10. Jalostuksella ohjataan haluttujen ominaisuuksien periytymistä

Jalostuksella tarkoitetaan ihmisen tekemää suunnitelmallista  kasvien j aeläinten ominaisuuksien valikoimista ja parantamista. Ilman jalostusta emme söisi pastaa, riisiä, siemenettömiä viinirypäleitä tai broileria. Jalostustyössä hyösynnetään kasvi- ja eläinpopulaatioissa esiintyvää perinnöllistä muuntelua.
Kasveilla tavoiteltavia ominaisuuksia ovat esim. satoisuus, kylmänkestävyys, tuholaisten ja tautien kestävyys sekä koristekasveilla ulkönäkö.
Eläinjalostuksessa tavoitteita ovat esim. eläinten terveys, nopeakasvuisuus, hedelmällisyyden parantaminen sekä lemmikkieläinten jalostuksessa ulkönäkö ja käyttäytyminen.

Valintajalostus tarkoittaa sitä, että ihmisen mielestä tärkeitä ja parhaita ominaisuuksia ilmentävät yksilöt valitaan jatkamaan sukua. Kasvijalostuksessa saadaan itsepölytteisillä kasevilla valinnan avulla aikaan puhdas linja, jossa yksilöt ovat jalostajan kannalta toivottujen geenien suhteen homotsygoottisia. Eläinten valintajalostuksessa tärkeässä asemassa ovat jälkeläisten arviointi sekä siitoseläinten tarkka valinta.

Risteytysjalostuksen avulla pyritään saamaan aikaan uusia ominaisuusyhdistelmiä. Maatiaislajikkeet ja -rodut ovat viljelykasvien tai tuotantoeläinten jalostamattomia muotoja, joilla voi olla joitakin luonnonvalinnan suosimia ominaisuuksia kuten tautien- tai hallankestävyys. Jalostuksella pyritään yleensä toivottuja ominaisuuksia aiheuttavien alleenien suhteen homotsygotiaan, jotta omianisuus säilyisi sukupolvesta toiseen. Joissakin tapauksissa heterotsygoottinen yksilö, hybridi, lisääntyy tehokkaammin, on tuottavuudeltaan parempi tai kestävämpi erilaisia ympäristön stressitekijöitä vastaan.

Porkannasta jalostettu eri värejä.

Kasvijalostuksessa voidaan käyttää tarkoituksellisesti aikaansaatuja geeni- ja kromosomistomutaatioita. Mutaatiojalostuksen tuloksena on suuri määrä satunnaisia geneettisiä muutoksia, koska mikä tahansa kasvin geeneistä voi muuttua. Kasvin kromosomito saadaan kaksinkertaistettua käsittelemällä siemeniä tai kasvavia versoja myrkkyliljasta eristetylla kolkisiinilla, joka estää tumansukkulan synnyn. Autopolyploidiset kasvit ovat useimmiten normaaleja kasveja suurempia ja satoisampia. Polyploidisten kasvien siementuotanto on yleensä heikkoa, tai ne ovat steriilejä eivätkä tuota siemeniä lainkaan, koska niillä on vähintään kolme samaa kromosomia. Allopolyploidiset lajiristeymät, joiden kromosomisto on kaksinkertaistettu kolkisiinikäsittelyllä, pystyvät lisääntymään suvullisesti.

Solukkoviljelyn avulla saadaan kasvatettua mopeasti suuri määrä kasviyksilöitä, joilla on jokin toivottu ominaisuus, esim. kestävyys virus- ja sienitauteja vastaan. Haplodiajalostuksessa kasvatetaan hedelmöittymättömästä munasolusta tai siitepölyhiukkasesta esiasteesta saolukkoviljelyssä uusi taimi.

Keinosiemennys putkija.

Lisääntymisbiologia menetelmiä, joita ovat keinosiemennys, koeputkihedelmöitys ja alkionsiirto, käytetään erityisesti hyötyeläinten, kuten nautojen, sikojen ja hevosten jalostuksessa. Keinosiemennystä varten kerätään tarkoin valittujen koiraiden siemennestettä, joka käsitellään ja pakastetaan. Koeputkihedelmöityksesä munasolut ja siittiot kypsytetään eri elatusliuoksissa, ja hedelmöitys tapahtuu, kun solut siirretään samaan elatusliuokseen. Alkionsiirrossa hormonikäsittelyjen avulla naaraat saadaan tuottamaan useita munasoluja. Hedelmöittymisen ja lyhyen kehittymisvaiheen jälkeen alkiot kerätään talteen ja pakastetaan.

Lähteet: oppikirja, google kuvahaku