Arkit ja bakteerit muodostavat eliömaailman kaksi vanhinta kuntaa, ja niitä on ollut maapallolla noin 3,5 miljardia vuotta. Solurakenteensa perusteella ne luokitellaan esitumallisiksi eliöiksi. Esitumallisilta eliöilta puuttuvat tumakotelo ja monet soluelimet, ja ne ovat kooltaan paljon pienempiä kuin tumallisten eliöiden solut.
Arkit ovat kautta eliökunnan historian välttäneet kilpailua bakteerien kanssa erikoistumalla selvästi omiin ekologisiin lokeroihin. Arkkeja löytyy esim. syvänmeren pohjasta, +300-asteisesta vedestä sekä suolajärvistä. Omavaraiset lajit yhteyttävät kemosynteesin avulla. Tauteja aiheuttavia arkkeja ei tunneta.
Arkit eroavat bakteereista selvästi kemiallisten ja geneettisten ominaisuuksiensa perusteella. Myös ribosomien rakenne on bakteereilla ja arkeilla erilainen.
Bakteerit ovat läpimitaltaan noin kymmenesosa tumallisesta solusta (noin 0,001mm) Bakteereilla on vain yksi kromosomi. Solulimakalvosto ja kalvolliset soluelimer, kuten mitokondriot ja viherhiukkaset, puuttuvat.
Bakteerit tunnistetaan niiden muodon, kasvutavan ja erilaisten biokemiallisten ominaisuuksien perusteella. Soluseinän perusteella bakteerit jaetaan grampositiivisiin ja gram- negatiivisiin bakteereihin.
Bakteerti pystyvät suotuisissa ravinto- ja lämpöoloissa jakautumaan jopa joka 20 minuutti. Ennen jakautumista bakteerin peristöaines- sekä kromosomin että mahdollisten plasmidien DNA- kahdentuu, jotta kumpikin uusista bakteereista saa itselleen kopion emosolun perintöaineksesta.
Bakteeripopulaation kasvuun vaikuttavat mm. ympäristön lämpötila, happamuus, happipitoisuus ja vesipitoisuus. Ihanteellinen lämpötila on 20- 40 astetta mutta esim. arktisten merien bakteerit viihtyvät parhaiten noin nolla-asteisessa merivedessä.
Bioteknologiassa bakteereista on paljon hyötyä. Kuumien lähteiden bakteereista on eristetty kuumuutta kestäviä entsyymejä, jotka ovat tarpeen DNA:ta monistaessa.
Suvuttomalle lisääntymiselle on ominaista perinnöllisen muuntelun vähäisyys. Balteerien perinnöllinen muuntelu ilmenee myös siten, että niillä on suuri joukko antibiooteille vastustuskyvyn antavia geenejä, jotka sijaitsevat useimmiten plasmideissa.
Bakteereissa syntyy uusia geeniyhdistelmiä eli tapahtuu rekombinaatiota kolmella tavalla: Ve voivat saada geenejä 1) kuolleilta bakteereilta, 2) siirtämällä geenejä toisesta elävästä bakteerista toiseen ja 3)bakteriofagin eli bakteerissa lisääntyvän viruksen kuljettamana.
Alkueliöt ovat yksisoluisia tumallisia, liikkumiskykyisiä eliöitä, jotka elävät kosterissa ympäristöissä. Lajeja tunnetaan noin 35 000.
Malarian aiheuttaa alkueläimiin kuuluvan malarialoisio, joka lisääntyy ihmisen punasoluissa. Malariaa esiintyy kaikkialla tropiikissa, ja siihen kuolee noin puoli miljoonaa ihmistä joka vuosi.
Eliömaailman kuusiosainen sukupuu:
Lähteet: oppikirja, google kuvahaku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti