6. Solut jakautuvat, erilaistuvat ja toimivat yhdessä

Uudet solut syntyvät jakautuessa. Mikäli solun jakautuminen tuottaa emosolun kaltaisia tytärsoluja, puhutaan mitoottisesta jakautumisesta. DNA:n kahdentumiseen osallistuu monia entsyymejä ja muita proteiineja. Kopioinnissa voi tulla virheitä. On arvitoitu että joka sadastuhannes nukleotidi on ensimmäisen kopioinnin jälkeen virheellinen.

DNA:n ja soluelinten kahdentuminen tapahtuu solusyklissä välivaiheen aikana. Kun DNA on kahdentunut, seuraa tuman jakautuminen eli mitoosi. Yksilön soluilla on rajallinen määrä jakautumiskertoja. Tämä johtuu siitä että DNA-polymneraasi ei kykene kopioimaanDna_kaksoisjuostetta aivan kromosomien päissä ja kromosomi lyhenee jokaisessa solun jakautumisessa.

Kantasolulla tarkoitetaan sellaista solua, joka kykenee sekä uusiutumaan kantasolun että erilaistumaan erilaisiksi soluiksi. Yksilökehityksen edetessä solujen kyky erilaistua erilasiksi soluiksi vähenee. Kantasoluja on nisäkkäillä monissa kudoksissa, kuten luuytimessä, hermokudoksessa ja ihossa.

Mitoosin vaiheet

Induksioksi kutsutaan solujen ja kudosten välistä vuorovaikutusta. Induktiossa solu erittää viesti aineita solujen väliseen tilaan, kudosnesteeseen. Viestiaineet vaikuttavat vastaanottavan solun toimintaan muuttamalla geenini ilmentymistä. Geenin toimintaa aktivoiva viestiaine sitoutuu solukalvon reseptoriin, mikä siirtää viestin solulimaan ja lopula tumaan.

Siemenkasvien yksilökehitys muistuttaa eläinten yksilökehityksta, mutta on sitä joustavampi. Alkion kantasoluissa solun kehitystä ohjaavat aineet ovat jakautuneet epätasasesti, ja niistä jakautumalla syntyneet tytärsolu saavat eri määrän näiä aineita.

Kasvien yksilökehitykseen vaikuttavat voimakkaasti kasvihormonit. Kasvihormonit vaikuttavat hyvin pieninä pitousuuksina kohdesolujensa toimintaan.
Auksiinit syntyvät varren kärjen kasvupisteessä, silmujen kasvupisteessä ja juuren kasvupisteessä. Ne vaikuttavat lisäämällä solujen pituuskasvua ja lisäämällä juurien muodostumista.
Gibberelliinit syntyvät juurissa ja silmukoissa ja nuorissa lehdissä. Ne vaikuttavat lisäämällä soluen jakautumista ja solujen pituuskasvua, edistämällä siementen itämistä ja silmujen kehtiystä. Sytokiniinit syntyvät juurissa. Vaikuttavat lisäämällä solujen jakaantumista, edistämällä solujen erilaistumista, edistämällä itämistä, estämällä solujen vanhenemista ja hedelmien kypsymistä.
Abskissihappo syntyy varren kärjen kasvupisteessä. Vaikuttaa edistämmällä solujen vanhenemista ja lehtien ja kukkine karisemista, estää siementen itämistä ja vähentää kasvua.
Etyleeni(eteeni) syntyy kypsyvissä hedelmissä. Vaikuttaa edistämällä hedelmien kypsymistä ja edistämällä lehtien ja kukkien karisemista.

Lähteet: oppikirja, google kuvahaku