11. Geenitekniikka on muuttanut jalostusta

Perinteisessä jalostuksessa geenejä saadaan siirtymään vain sellaisten lajikkeiden, rotujen ja lajien välillä jotka risteytyvät keskenään. Geenitekniikan menetelmin jalostuksessa siirretään vain haluttujan geenejä. Eläinjalostuksessa ongelmana on usein se, että jalostuseläinten sopivuus periyttäjän on aiemmin voitu määrittää vasta jälkeläisiä arvioitaessa. Viime aikoina jalostusta on pystytty nopeuttamaan genomivalinnan avulla.

Geenitekniikka

Hyötykasvien viljelyssä ovat aina olleet ongelmina epäsuotuisat viljelyolot sekä taudit ja tuholaiset, jotka pienentävät huomattavasti maapallon ravinnontuotantoa. Muuntogeenisiä kasveja on kehitetty yli sadasta viljelykasvista, mutta suurin osa on vasta tutkimusvaiheessa. Muuntogeenisiä kasveja viljellään eniten Yhdysvalloissa. Suomessa on jlostettu muuntogeeniset kylmää ja perunaruttoa kestävät perunalajikkeet, mutta ennen kuin ne saadaan tuotantoon, tarvitaan EU:n hyväksyntä.

Bioteknologian avulla voidaan lisätä sadon määrää ja viljellä lajikkeita, jotka kestävät kuivia olosuhteita ja suolaista maaperää.

Muuntogeeninen maissi

Geenitekniikkaa käytetään perinteisen eläinjalostuksen tavoin tuotannon tehostamiseen, eläinten tautien vastustuskyvyn parantamiseen tai ominaisuuksiltaan muunneltujen maataloustuotteiden tuottamiseen. 

Mikroinjektiota varten tarvitaan munasolujen luovuttajiksi jopa 5-50 eläintä yhtä tuotettua muuntogeenistä jälkeläistä kohti. 

Ruokaa, jonka raaka-aineena on käytetty muuntogeenisiä eliöitä, kutsutaan muuntogeeniseksi ravinnoksi tai useimmiten esim. tiedotusvälineissä geeniruuaksi. Muuntogeeniset elintarvikkeet käyvät läpi tiukan lupamenettelyn, ennen kuin ne pääsevät EU:n alueella kaupalliseen levitykseen. EU:ssa hyväksyttyjä gm-tuotteita ovat maissi, peruna, soija, rapsi, sokerijuurikas, hiivakannat ja bakteeriproteiinit. 

Muuntogeeninen ravinto jakaa kuluttajat kannattajiin ja vastustajiin. Vastustajat pelkäävät, että muuntogeeniset kasvit voivat olla vaaraksi terveydelle ja ympäristölle. Kannattajat pitävät muuntogeeniseen ravintoon liittyviä riskejä pieninä, mutta hyötyjä suurina. 

Pidetään mahdollisena, että muuntogeeniset kasvit leviävät luontoon, jolloin ne voisivat risteytyä lähellä kasvavien samanlajisten viljelykasvien tai luonnonvaraisten sukulaislajien kanssa. 

Kannattajat ovat taas sitä mieltä että se on turvallista, koska geenitekniikka on erittäin tiukasti valvottua, eikä viitteitä sen haitallisuudesta heidän mielestään ole havaittu.

Muuntogeeninen ravinto

Jalostuksen vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ovat tulleet uudelleen pohdittaviksi muuntogeenisten eliöiden tuottamisen myötä. Muuntogeenisten eliöiden tuottamuísta astustavat uskovat, että geneettnen monimuotoisuus voi vähentyä.

Kilpeilukykyisempänä muuntogeeninen kasvi syrjäyttäisi luonnovaraisen kannan. Voiko vastustuskykyisyyttä aiheuttava geeni siirtyä luonnossa muihin lajeihin, kuten rikkakasveihin?

Vanhojen maatiaisrotujen ja -lajikkeiden säilyttäminen on tärkeää. Niillä voi olla sellaisia ominaisuuksia, joita tarvitaan tulevaisuuden jalostuksessa. 

Lähteet: oppikirja, google kuvahaku