13. Lääketieteessä kehitetään jatkuvasti uusia rokotteita ja hoitomenetelmiä

Ihmisen immuunijärjestelmän toiminta perustuu elimistölle vieraiden molekyylien eli antigeenien tunnistamiseen ja tuhoamiseen. Mikrobien lääkinnällisessä torjunnassa on tärkeää, että lääke vaikuttaa vain mikrobiin, ei tartunnansaajaan. Bakteeritautien hoidossa saavutetiin merkittävä edistysaskel, kun antibiootit löydettiin. Antibiootit ovat bakteerien ja homeiden valmistamia aineita. Antibioottien teho heikentyy, koska niille vastustukykyisiä bakteerikantoja kehittyy jatkuvasti bakteereissa tapahtuvan nopean perinnöllisen muuntelun seurauksena.

Antibiootti

Sekä bakteeri- että virustautien ennaltaehkäisynä käytetään rokotuksia eli aktiivista immuunisaatiota. Geenitekniikan avula valmistetaan entistä tehokkaampia ja turvallisempia rokotteita. Kun rorkotuksissa käytetään yhä pienempiä taudinaiheuttajan osia, ne eivät ain riitä aktivoimaan immuunijärjestelmää. Tästä syystä rokotteisiin lisätään tehosteaineita.

Biotekniikan avulla tuotetaan monia lääkeproteiineja, joita aiemmin eristettiin eläimistä tai vainajista. Tälläsisä ovat esim. diabeteksen hoidossa käytettävä insuliini ja lyhytkasvuisuuden hoidossa käytettävä kasvuhormoni. Bioteknisen valmistuksen etuina ovat valmisteen puhtaus ja prosessin tehokkuus. Nisäkkäät ovat hyviä, joskaan eivät kovin tehokkaita, lääkeaineiden tuottajia, koska periaatteessa maidon mukana voi erittää lähes mitä tahansa proteiinia. Syövän hoitoon on kauan käytetty sädehoitoa ja solunsalpaajia. Ne ovat kuitenkin epätarkkoja ja vaikuttavat syöpäsolujen lisäksi terveisiin soluihin haitallisesti.

Kantasolusta kehittyy erilaisia soluja

Eläinten avulla voidaan mallintaa ihmisissä esiintyviä perinnöllisiä sairauksia ja kehittää niihin uusia hoitokeinoja.
Solukorvaushoidolla korvataan potilaan tuhoutuneet tai toimimattomat solut terveillä soluilla.
Kantasolujen käytössä sairauksien hoidossa on vielä paljon tutkittavaa. Kantasolut saattavat jakautua hallitsemattomasti, mikä jojtuu niiden kyvystä tuottaa kromosomien telomeereja pidentävää telomeraasientsyymiä.

Ensimmäiset geenisiirrot tehtiin Yhdysvalloissa synnynnäistä immuunipuutostautia (ADA) sairastavalle lapsipotilaalle. Geenihoidossa hoitava geeni liitetään sopivaan vektoriin eli kuljettimeen. Virukset ovat hyviä geenikuljettajia, koska ne ovat evoluutionsa aikana sopeutuneet tunkeutumaan soluihin ja lisääntymään niissä.

Yhtenä geenihoidon ongelmana on, että geenisiirtoa ei osata tehdä kohdistetusti. Vektoriin voitaisiin liittää ns. postitusosoite, jonka avulla vektori tunnistaisi kuljetuksen kohteena olevan solun sen pintaproteiineista. Geenihoitoa saa käyttää vain sellaisten vakavien, kuolemaan johtavien tautien hoidossa, joihin ei ole olemassa muuta tehokasta hoitokeinoa.

Geenitestien avulla voidaan etsiä perinnöllisiä sairauksia, tunnistaa jonkin taudin oireeton kantaja tai kartoittaa vanhempien riski saada lapsi. Geenitietoja kerätään geenipankkeihin ja kudoksia ja soluja biopankkeihin.
Kudos- ja elinsiirtoihin liittyvien hylkimisreaktioiden vuoksi etsitään uusia menetelmiä. Yksi menetelmä on kudosteknologia, jossa yhdistyvät biologia, lääketiede ja insinööritieteet. Keinotekoisia elimiä ja kudoksia voidaan käyttää hoidon lisäksi myös lääkeaineiden testauksessa.

Lähteet: oppikrija, google kuvahaku